Jumalanpalveluksista ja kaikista kirkollisista toimituksista saat lisätietoa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon verkkosivuilta.

Messu ja jumalanpalvelus

Messu on seurakunnan keskeinen kokoontuminen. Siinä kristityt jakavat keskenään aterian, yhteyden sekä elämän ilot ja surut. Jokainen ihminen hyväksytään sellaisena kuin hän on ja häntä rohkaistaan elämään Jumalan luomana, rakastamana ja ruokkimana.

Askolan seurakunnassa messu tai jumalanpalvelus pidetään sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 10.00. Messu on jumalanpalvelus, jossa vietetään ehtoollista ja se on pääsääntöinen tapa. Satunnaisesti vietetään sanajumalanpalvelus ilman ehtoollisenviettoa.

Joulun, pääsiäisen ja juhannuksen  aikoihin jumalanpalvelusta vietetään myös Juornaankylän rukoushuoneessa. Silloin tällöin kokoonnumme Kyläkirkkoon myös muille kylille.

Kaste

Elämä on ihme!

Vauvan syntymä on aina suuri ihme ja lahja. Tässä elämänmuutoksessa on paljon opeteltavaa ja hämmästeltävää. Kun arki alkaa tulla tutuksi, on kastejuhlan aika. Seurakunta on tämän juhlan järjestelyissä mielellään perheen kanssa mukana.

Kaste - ovi seurakuntaan

Kasteen perustana on Jeesuksen asettama kastekäsky. (Matt. 28:18-20). Kaste on ovi seurakunnan yhteyteen ja Jumalan perheväkeen. Kaste on sakramentti ja kristittynä kasvamisen perusta.

Kirkon jäsenten kuuluu saattaa lapsensa kastettavaksi. Kasteen tulee tapahtua kolmen kuukauden kuluessa vauvan syntymästä. Kaste voidaan toimittaa kotona, kirkossa, seurakuntakodissa tai muualla sen mukaan kuin pappi ja kastettavan vanhemmat sopivat. Kasteen voi toimittaa myös seurakunnan jumalanpalveluksen yhteydessä. Kastepäivä on yleensä lauantai tai sunnuntai.

Myös aikuisena toimitettava kaste voi tulla kyseeseen. Usein kastetaan rippikouluikäisiä nuoria. Kaste on aina tie seurakunnan jäseneksi. Myös myöhemmin kuin lapsena kastettavalla henkilöllä tulee olla kummi/kummit.

Nimi ja kummit

Seurakunta lähettää kastekotiin rekisteröinti-ilmoituksen, jonka vanhemmat täyttävät yhdessä kastavan papin kanssa tapaamisen yhteydessä. Lomakkeeseen merkitään lapsen etunimet, sukunimi tai sukunimiyhdistelmä sekä kummien koko nimet, henkilötunnukset  ja kotiseurakunnat.

Kummeja tulee olla ainakin kaksi. Poikkeustapauksessa yksi kummi riittää. Tällöin asiasta sovitaan etukäteen ja kirkkoherra myöntää tähän luvan. Kummin tulee olla rippikoulun käynyt ja konfirmoitu seurakunnan jäsen. Kirkkoon kuulumaton henkilö ei voi toimia kirkollisena kummina.

Jos lapsen vanhemmat eivät ole naimisissa ja haluavat antaa lapselle isän sukunimen, on isyyden vahvistaminen hoidettava ennen kastetoimitusta.

Seurakunnan tilat on käytettävissä kirkollisia toimituksia eli tässä tapauksessa kastejuhlaa varten.

Kasteajan varaaminen

Kasteajan ja papin voitte varata kirkkoherranvirastosta p. 044 711 1318. Virasto on avoinna to klo 12-15.

Pappi ottaa teihin yhteyttä ennen kastetoimitusta ja sopii kastekeskusteluajan. Keskustelussa käydään läpi paperiasiat ja suunnitellaan yhdessä kastejuhlaa.

Jos teillä on kasteeseen liittyviä kysymyksiä, voitte ottaa yhteyttä myös suoraan kirkkoherraan puhelimitse tai sähköpostitse.

Avioliittoon vihkiminen

Suurin on rakkaus

Perheen perustaminen ja avioliiton solmiminen ovat elämän suurimpia ja tärkeimpiä päätöksiä. Kun kaksi ihmistä rakastavat toisiaan ja tahtovat elää yhdessä, on ilo kutsua sukua ja ystäviä koolle ja juhlia sitä. Naimisiin pääsee kätevästi kirkossa, jossa voi kuulla tutut sanat: "Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus."

Avioliiton esteiden tutkinta

Ennen avioliittoon vihkimistä on selvitettävä, ettei avioliitolle ole estettä. Esteiden tutkinnan suorittaa Askolan seurakunnan puolesta Vantaan seurakuntayhtymän aluekeskusrekisteri, ja ainakin toisen puolisoista tulee olla Askolan seurakunnan jäsen. Tarvittavan lomakkeen voi hakea kirkkoherranvirastosta tai tulostaa itse tästä. Avioliittoon aikovat voivat myös tulla yhdessä kirkkoherranvirastoon viraston aukioloaikana ja täyttää lomakkeen täällä. Samalla voidaan sopia vihkiaika ja -paikka.

Myös maistraatti voi suorittaa esteiden tutkinnan ja tätä vaihtoehtoa on hyvä käyttää, jos vihittävistä toinen on ulkomaan kansalainen. Esteiden tutkintaa on pyydettävä vähintään viikkoa ennen aiottua vihkimistä ja hyväksytty tutkinta on voimassa 4 kuukautta.

Avioliiton esteiden tutkinnan voi tehdä myös verkossa osoitteessa esteidentutkinta.fi.

Kirkollinen vihkiminen

Kirkollinen vihkiminen on mahdollinen silloin, kun molemmat vihittävät ovat käyneet rippikoulun ja ovat evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä tai kun toinen vihittävistä on evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ja toinen jonkin muun kristillisen kirkon tai uskontokunnan jäsen. Epävarmoissa tilanteissa kannattaa asia varmistaa hyvissä ajoin kirkkoherralta.

Avioliittoaikeesta voidaan ilmoittaa seurakunnalle 2-3 viikkoa ennen vihkimistä yhteisessä jumalanpalveluksessa. Nämä ns. kuulutukset ovat myös esirukousta avioliittoon aikovien puolesta.

Vihkitoimitus

Vihkiminen sisältää ne elementit, jotka laki asettaa avioliittoon vihkimiselle. Todistajien läsnä ollessa kummaltakin on kysyttävä halua avioliiton solmimiseen ja vastauksen kuultuaan vihkijä vahvistaa liiton. Kirkollinen vihkiminen on myös juhla, jossa seurakunta rukoilee avioliittoa solmivien puolesta.

Kirkkohäihin kuuluvat raamatunluku, yhteinen virsi, rukoukset ja siunaus. Papin ja vihkiparin tapaamisessa käydään läpi kaikki vihkitoimitukseen liittyvät yksityiskohdat.

Musiikkiasioista on hyvä neuvotella hyvissä ajoin kanttorin kanssa, jolta löytyy hyviä vaihtoehtoja häämarssien ja muun vihkimusiikin suhteen.

Vihkiminen voi olla suuri kansanjuhla kirkossa, mutta pieni ja intiimi tilaisuus vaikkapa pariskunnan kotona on yhtä tärkeä ja arvokas. Seurakunta palvelee joustavasti niin paikan kuin ajankin suhteen.

Siviiliavioliiton siunaaminen

Siviiliviranomaisen edessä solmittu avioliitto voidaan siunata kirkollisesti, mikäli niin toivotaan. Näistäkin asioissa saa lisää tietoa kirkkoherranvirastosta tai suoraan kirkkoherralta.

Kirkko palvelee kaikkia pareja ja perheitä.

Hautaus

Kuoleman kohdatessa

Lähiomaisen kuolema on yksi elämän suurimmista kriiseistä, jossa tukena ovat läheiset ihmiset, ystävät ja omalta osaltaan myös kotiseurakunta. Yksin ei tarvitse pärjätä ja apua saa pyytää. Hautajaisjärjestelyt saavat tuntua vaikeilta, eikä niitä tarvitse hallita kokonaan. Tärkeää on antaa tilaa omalle surulle.

On toivottavaa, että omaiset ottavat henkilökohtaisesti yhteyttä kirkkoherranvirastoon sopiakseen hautausjärjestelyistä. Yhteydenotto voi tapahtua puhelimitse tai käymällä kirkkoherranvirastossa sen aukioloaikana.

Hautaan siunaaminen toimitetaan, jos mahdollista, 2 - 3 viikon kuluttua kuolemasta. Kristittyinä siunaamme vainajamme haudan lepoon ylösnousemuksen ja uuden elämän toivossa. Kristus on ylösnousemuksellaan voittanut kuoleman vallan.
 

Yhdessä suunnitellen

Seurakunnan työntekijät voivat auttaa eteenpäin ja opastaa hautaukseen liittyvissä asioissa. Hautapaikka - ja muissa käytännön asioissa omaisia palvelevat seurakuntamestari ja kanslisti.

Tavallisesti omaiset ja siunaava pappi tapaavat noin viikkoa ennen hautajaisia ja tapaamisessa sovitaan siunaus- ja muistotilaisuuksien ohjelmasta. Aikaa on varattu myös keskusteluun vainajan elämänvaiheista. Siunaustilaisuuden musiikista voi keskustella papin tai kanttorin kanssa. Siunaustilaisuuden musiikki - askolan seurakunta

Hautaustoimiston kanssa puolestaan sovitaan arkusta, kuljetuksista, kukkalaitteista ja muista hautajaisasioista omaisten toiveiden mukaan. Myös hautaustoimistot osaavat neuvoa monissa asioissa.

Askolan seurakunnassa arkku siirretään kantaen kappeliin siunaustilaisuuden alussa, joten siunaustilaisuuksissa tarvitaan aina kantajia. Heitä on yleensä kuusi. Kantajien saaminen siunaustilaisuuteen on omaisten vastuulla. Apua voi tarvittaessa kysyä hautaustoimistosta. Seurakunnalla ei ole arkunkantajia.

Siunaaminen viimeiselle matkalle

Hautaan siunaaminen tapahtuu Askolassa yleensä siunauskappelissa. Mikäli kirkkoon kuulumaton vainaja on eläessään toivonut, että hänet haudataan kristillisesti, myös silloin siunaus voidaan toimittaa. Siunata ei kuitenkaan saa vastoin vainajan nimenomaista kieltoa. Seurakunnan tiloissa ei voida myöskään järjestää ei-kristillisiä hautajaisia.

Kristillinen hautaan siunaaminen kertoo kristillisestä uskosta ja ylösnousemustoivosta. Me siunaamme läheisemme haudan lepoon luottaen siihen, että Jeesus Kristus on avannut poisnukkuneille tien kuolemasta elämään.

Hautajaisiin liittyy useimmiten myös muistotilaisuus ja siihen on mahdollisuus varata tila joko seurakuntakodilta tai Juornaankylän rukoushuoneelta. Myös seurakunnan alueella olevat muut juhlapaikat sekä vainajan tai lähiomaisten koti ovat hyviä muistotilaisuuspaikkoja. Tarjoiluista ja muista järjestelyistä vastaavat omaiset.